Norjalainen ”double threshold” -harjoittelu eli tuplakynnysharjoittelu on noussut viime vuosina yhdeksi kestävyysurheilun puhutuimmista konsepteista, pitkälti Jakob Ingebrigtsenin ja muiden norjalaisten huippujen näkyvän menestyksen myötä. Malli ei kuitenkaan ole uusi, vaan sen on kehittänyt juoksija ja tutkija Marius Bakken, joka alkoi kehittää kontrolloidun kynnysharjoittelun mallia.
Continue reading ”Norjalainen ”double threshold” harjoittelu – mitä, miten ja kenelle”
Juokseminen korkeassa lämpötilassa ja ilmankosteudessa aiheuttaa elimistölle merkittävää fysiologista kuormitusta, joka vaikuttaa mukavuuden lisäksi suorituskykyyn ja turvallisuuteen. Ymmärrys siitä, miten kuumuus ja ilmankosteus vaikuttavat lämmönsäätelyyn ja kestävyyssuorituskykyyn, auttaa juoksijoita kehittämään tehokkaita strategioita harjoitteluun, kilpailuun ja palautumiseen. Kun valmistautumisessa ja vauhdinjaossa hyödynnetään tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa, suorituskykyä voidaan optimoida myös haastavissa olosuhteissa.
Continue reading ”Kuumuus ja ilmankosteus: Miten ne vaikuttavat juoksusuoritukseen”
Monelle kestävyysurheilijalle ajatus kahdesta juoksusta saman päivän aikana on sekä houkutteleva että hieman pelottava. Tuplatreenit voivat olla tehokas tapa lisätä harjoitusmäärää, parantaa elimistön fysiologista tehokkuutta ja kehittää kestävyyttä sekä henkistä sitkeyttä. Kuten kaikki edistyneemmät harjoituskeinot, ne kuitenkin vaativat huolellista suunnittelua ja selkeää tavoitetta.
Continue reading ”Kaksi juoksua päivässä eli tuplatreenit: milloin, kenelle ja miten”Saavutat viikoittaiset kilometrimäärätavoitteesi, harjoituksesi intensiteetti on korkealla ja työskentelet jatkuvasti yhä kovemmin, mutta kehitys loistaa poissaolollaan. Sen sijaan tunnet itsesi hitaaksi, väsyneeksi ja motivaatiosi alkaa hiipua. Kuulostaako tutulta? Kyse saattaa olla ylikuormituksesta. Ylikuormitusta voi olla vaikea erottaa alipalautumisesta, mutta on tärkeää ymmärtää, että alipalautuminen on yksi ylikuormituksen osa-alue.
Continue reading ”Ylikuormitus ja sen vaikutus suorituskykyyn”Maakosketusaika mittaa aikaa, jonka jalka viettää maassa juoksuaskeleen aikana. Mitä vähemmän maassa viettää aikaa, sitä tehokkaampaa juoksu on. Nopea maakosketusaika lisää juoksuvauhtia sekä tekee juoksua taloudellisemmaksi.
Continue reading ”Juoksun maakosketusaika – miten parantaa?”
Yhteistyössä Ochy:n kanssa – juoksutekniikkasovellus (arviota ja näkyvyyttä vastaan)
Biomekaniikkaa tieteenalana kulkee yhdessä fysiologian kanssa, yhdistellen eri osa-alueita. Juoksun biomekaniikkaa on tutkittu paljon, mutta tutkimukset eivät ole kyenneet osoittamaan yhden juoksutekniikan ylivertaisuutta muihin nähden. Juoksutyylejä on yhtä monia kuin juoksijoitakin. Ammattilaisten keskuudessa on yhtä paljon eroja kuin harrastajien keskuudessa, eikä yksi tekniikka ole muita optimaalisempi tai loukkaantumisherkempi kuin muut.
Continue reading ”Biomekaniikan rooli juoksussa: Kuinka oikea juoksutekniikka parantaa suorituskykyä ja vähentää loukkaantumisriskiä”Yhteistyössä Bikemapin kanssa (näkyvyyttä ja arviota vastaan).
Erilaisten liikuntamuotojen yhdistämisestä voi olla hyötyä juoksusuorituksen parantamisen kannalta. Juoksu ja pyöräily ovat erilaisia aktiviteetteja, joilla on omat ominaisuudet. Yhtenä suurimpana erona pyöräilyn ja juoksun välillä, on iskutus. Pyöräilyssä ei ole tule säännöllistä iskutusta jaloille, mutta pyöräilyn sisällyttäminen harjoitteluun voi silti parantaa juoksusuoritusta ja tuoda monia hyötyjä harjoitteluun.
Continue reading ”Miten pyöräily voi parantaa juoksusuoritusta?”