Usein kun lähdetään harjoittelemaan, on mielessä jokin tavoite. Tavoitteet voivat olla mitä vain yleiskunnon parantamisesta, maratonin juoksuun tai painonpudotuksesta lihasmassan kasvuun. Mielessä on myös, kuinka nopeasti harjoittelun tulokset sitten näkyvät? Kuinka nopeasti saavutan tavoitteeni?
Continue reading “Kuinka nopeasti harjoittelun tulokset näkyvät?”
Liikunnan harrastamisesta on tehty miljoona bisnes, missä vallitsee teknologia, lisäravinteet ja laitteet. Mitä todellisuudessa tarvitaan palautumiseen? Liikuntasuorituksesta palautuminen on yhtä tärkeässä roolissa kuin itse suoritus, sillä palautumisen laiminlyönti on suoraan yhteydessä kehitykseen.
Continue reading “Mitä oikeasti tarvitaan palautumiseen?”
Juokseminen ja harjoittelu on täynnä myyttejä. Osa niistä elää vielä sitkeästi, vaikka niitä on voitu tieteen kautta todistaa vääriksi jo kauan sitten. Myyttejä on monia ja ne voivat vaikuttaa ihmisten harjoitteluun ja uskomuksiin siitä, miten tulisi harjoitella. Osa myyteistä voi myös vaikuttaa siihen, miten ylipäätään näemme harjoittelun. Tässä on vain pieni murto-osa myyttejä ja yleisiä uskomuksia.
Laktaatista ja maitohaposta riittäisi juttua, vaikka kuinka paljon, mutta lyhyesti sanottuna ne ovat eriasia. Kansankielessä kuulla usein puhuttavan, että urheilijaa ”hapottaa” tai maitohapot iskivät lihakseen. Tämä johtuu siitä, että joskus maitohappoa ja laktaattia luultiin samaksi asiaksi, ja maitohappo ehti jäädä kansankieleen. Tosiasiassa ja todella paljon yksinkertaistettuna on kyse laktaatista, mikä iskee päälle ja kun suoritustaso nousee korkeaksi. Laktaattipitoisuuksia voidaan myös mitata suorituksen aikana sen sietokykyä harjoittaa.
Venyttely ja erityisesti staattiset paikallaan pidot on uskottu pienentävän loukkaantumisriskiä. Näin ei kuitenkaan ole. Venyttely itsessään ei lämmitä lihasta suoritusta varten, päinvastoin kylmiltään tehtävät staattiset venytykset, missä lihas viedään sen täyteen pituuteen voi olla harmillista. Lämmittely voi sisältää dynaamista venyttelyä tai liikkuvuutta, mikä sisältää liikettä ja nostaa verenkiertoa.
Juoksu aiheuttaa iskutusta, minkä ajatellaan olevan pahaksi nivelille. Vaikka juoksijoilla saattaa olla polvivaivoja, ei juoksu itsessään polvia tuhoa. Polviongelmien takana on usein muut syyt, kuten lihasheikkoudet, kuorman määrä esim. nopeasti kasvanut harjoitusmäärä. Myös erilaiset biomekaaniset ja fysiologiset tekijät, sekä harjoittelumekanismit vaikuttavat asiaan.
Pelkkä juoksu ei yksistään tee juoksijasta vahvaa, kestävää ja voimakasta, vaikka juoksu rasittaa todella paljon erityisesti jalkoja. Juoksijat voivat harjoitella raskailla painoilla, se olisi myös suotavaa. Voimaharjoittelun hyödyistä riittää asiaa, vaikka kuinka paljon, jos haluat oppia lisää voi lukea kirjani Vahva ja liikkuva juoksija. Lyhyesti sanottuna, voimaharjoittelu tasapainottaa puolieroja, voi vähentää loukkaantumisriskiä, antaa voimaa ja kestävyyttä suoritukseen, parantaa juoksutehokkuutta ja asentoa.
Vaikka kummankin puolesta on todella paljon puolesta puhujia, tosiasia on se, että kumpikaan näistä ei ehkäise loukkaantumisilta yhtään sen enempää kuin muut kengät. Jokaisen juoksijat biomekaniikka on erilainen, myös juoksualusta, määrä, vauhti, kokemus, tavoitteet, ym. vaikuttavat siihen millainen kenkä on paras kenellekin. Jos joku haluaa juosta ilman kenkiä tai minimalistilla kengillä hän sen voi tehdä, joku toinen taas saattaa tarvita hieman enemmän jalan alle. Kenkä asioista on siis aivan turha tapella, sillä ne ei yksistään ehkäise loukkaantumisilta, päinvastoin itselle huonot kengät, voivat edesauttaa loukkaantumisia tai heikkouksien tukemista.
Juoksun erottaa kävelystä se, että juoksun aikana kumpikin jalka on ilmassa hetkellisesti. Tämän lentovaiheen kesto riippuu askelpituudesta ja juoksuvauhdista. Lisäksi monet ammattilaiset saattavat myös kävellä kevyiden päivien aikana, kun tarkoituksena on palautella kehoa. Eli kaikki harjoittelu ei välttämättä ole edes juoksua, saati että kaikki olisi kovatempoista juoksua.
Varmasti jokaiselle juoksijalle on tullut jo vastaan hiilikuitukengät. Niitä näkee jokaisen ammattilaisen jalassa, minkä lisäksi moni harrastaja on siirtynyt käyttämään kenkiä. Mutta hyötyykö kuka tahansa hiilikuitukengistä? Onko hiilikuitu kenkien hyödyt niin suuret, että niihin kannattaa satsata?
Continue reading “Hiilikuitukengät: hyödyt ja haitat”
Lihaskrampit harjoittelun aikana tai muulloin on varmasti tuttuja lähes jokaiselle meistä. Krampin aikana luurankolihas supistuu voimakkaasti. Syyt lihaskramppien taustalla eivät ole tieteellisesti vielä täysin selviä, vaan mahdollisia syitä voi olla useita. Käydään läpi näitä syitä ja mitä voit mahdollisesti tehdä ehkäistäksesi kramppeja.
Continue reading “Lihaskrampit harjoittelun aikana tai pian sen jälkeen”
Juotko tarpeeksi päivän aikana? Nesteytyksellä on merkittävä rooli, päivittäiseen olotilaan ja jaksamiseen. Liikunnan määrä ja erilaiset aktiviteetit nostavat nesteytyksen tarvetta, mutta myös erilaiset tekijät kuten, lämpötila ja kehonpaino vaikuttavat nesteytykseen.
Continue reading “Nesteytys – Juotko tarpeeksi?”
Kevät lähenee ja monella alkaa samalla kisakausi lähestyä. Monet asiat vaikuttavat kilpailupäivään ja siihen, miten kilpailu menee. Huomioimalla mihin voit itse vaikuttaa ja mihin et, tai mihin voi osittain vaikuttaa helpottaa valmistautumista. Samalla tulee vähennettyä riskiä turhiin epäonnistumisiin.
Continue reading “Kilpailupäivä: mihin voit vaikuttaa ja mihin et”
Tuleeko juoksusta helpompaa? Kyllä. Mutta, tottakai, aina on tiettyjä rajoituksia. Jos harjoittelet systemaattisesti ja säännöllisesti, sinusta tulee vahvempi ja kehität paremman kunnon, sekä fysiologian.
Continue reading “Tuleeko juoksusta ikinä helpompaa?”
Maratonit ovat kivoja, vai mitä? Me tiedämme, että maratonin jälkeen lihakset ovat hellänä muutaman päivän. Mutta, lihasväsymyksen ja säryn lisäksi tapahtuu paljon muuta. Seuraavat asiat voivat kuulostaa hulluilta ja pelottavilta, varsinkin jos olet aloittelija ja suunnittelet vasta maratonia. Muista kuitenkin, että kaikki on vain väliaikaista ja yleinen olo maratonilla ja maaliviivalla voittaa kaiken muun.
Continue reading “Mitä sinulle tapahtuu kun juokset maratonin?”
Juoksijat usein pitävät huolta jaloistaan ja treenaavat niitä vahvemmiksi, mutta usein jalkaterät ja nilkat unohdetaan. Huono jalkaterän ja nilkan liikkuvuus voi aiheuttaa loukkaantumisia mitkä voivat ilmetä ylempänä jaloissa. Se myös vaikuttaa juoksutekniikkaan ja vauhtiin. Jalkaterät ja nilkat ottavat vastaan shokin juostessa, voima siirtyy aina ylös selkään asti. Huono shokin vastaanottokyky tekee nilkoista jäykät, mikä voi johtaa pohkeiden ja säärien jäykkyyteen ja muihin ongelmiin.
Continue reading “Juoksijoiden jalkaterän ja nilkkan liikkuvuus parempaan suorituskykyyn”
Suhteellinen energiavaje (RED-S) syntyy pitkään jatkuneen energiavajeen seurauksena. Se on yleinen naisurheilussa, toistuvassa painonpudotuksessa ja syömishäiriöissä. Mutta myös miehet voivat kärsiä RED-S:stä.
Continue reading “Suhteellinen energiavaje (RED-S)”
Aika vastaa matka pohjaisessa harjoittelussa on eroa. Harjoitustekijät eivät ole ainoat mitkä tekevät eron, mutta myös psykologiset tekijät. Riippuen harjoituksesta, aika pohjaiset harjoitteet voivat olla joko helpompia tai vaikeampia kuin matkaan perustuvat. Osa juoksijoista suosii enemmän toista tyyliä, mutta sinun pitäisi sekoittaa näitä yhteen.
Continue reading “Aika vs. matka harjoittelu”
Puhumme usein tietyistä tekijöistä ja niiden tärkeydestä juoksusuoritukseen. Usein kuitenkin unohdamme näiden tekijöiden määrän. Osa harjoitustekijöistä ei ole yhtä tärkeitä kuin toiset, osa tarjoaa minimaalisen hyödyn tai ei edes sitä, ja silti käytämme niitä enemmän kuin tajuammekaan.
Continue reading “Juoksun täydellinen resepti”
Kuinka usein tunnet itsesi väsyneeksi työpäivän jälkeen? Osa tykkää mennä juoksemaan heti työpäivän jälkeen, mutta kuinka työsi vaikuttaa suoritukseen? Moni tekijä vaikuttaa harjoittelu suoritukseen ja usein ihmiset unohtavat heidän työnsä ennen kuin tuntevat itsensä väsyneeksi ja stressaantuneeksi.
Continue reading “Miten työsi vaikuttaa harjoitteluun?”
Te lukijat olette, ehkä huomanneet intohimoni tieteeseen ja sen jakamiseen täällä. Tiede antaa hyvän pohjan monelle asialle, mutta se ei määritä kaikkea, olemmehan yksilöitä. Tähän myös perustuu valmennusfilosofiani.
Continue reading “Valmennusfilosofiani”
Taloudellinen juoksu (RE) tarkoittaa juoksijan energiankulutusta, kun juostaan aerobisella intensiteetillä. Monet tekijät vaikuttavat taloudelliseen juoksuun. Kaikista suorin tapa mitata taloudellista juoksua on hapenkulutus juoksun aikana. Juoksijat jotka käyttävät vähemmän happea annetulla juoksuvauhdilla ovat ekonomisempia juoksijoita.
Continue reading “EKONOMISEN JUOKSUN TEKIJÄT -mihin voit osin vaikuttaa”
Jokaisella meistä on oma tapamme juosta ja askellustyylimme, mutta joskus niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Juosijat usein kiinnittävät huomiota kadenssiin ja askelpituuteen, mutta unohtavat askelleveyden ja aurauskulman. Juokset kuin ankka vai oletko enemmänkin catwalkilla.
Continue reading “Juokseminen kapealla askeleella tai leveällä aurauskulmalla?”
Ylikunto voi tulla kenelle vain, sinun ei tarvitse olla ammattiurheilija. Oireita ja merkkejä ylikunnosta tai ylirasituksesta on monia. Nämä oireet on helppo olla huomioimatta, sillä koemme kaikki joskus väsymystä ja rasitusta. Joten, milloin on oikea hetki pysähtyä ja miettiä asioita uudelleen?
Continue reading “Ylikunnon oireet ja syyt”
Pitkät tunnit ulkona, hikeä ja epämukavuutta. Juoksijat tietävät kuinka puskea keho äärimmilleen, mutta tietävätkö he kuinka treenata aivoja. Henkinen harjoittelu ei ole vain ammattilaisille. Henkisinä tekijöinä nähdään korkea itsetunto ja itseluottamus, mutta se on paljon enemmän.
Continue reading “Juoksijan henkinen harjoittelu”
Miten rakentaa harjoitusohjelma? Mitä sinun tulisi ottaa huomioon? Mikä on jaksotettu harjoittelu? Tämä postaus vastaa näihin kysymyksiin ja auttaa tekemään pohjat harjoitussuunnitelmaan.
Continue reading “Jaksotettu harjoittelu”
Voimaharjoittelusta löytyy aikaisempi postaus täältä. Siinä postauksessa käytiin läpi miksi juoksijoiden tulisi lisä voimaharjoittelua heidän ohjelmaansa, energia järjestelmä sekä eri voimaharjoittelu tyypit kuten voima, teho ja kestävyys.
Continue reading “TIEDE KATSAUS: Neuromuskulaarinen harjoittelu juoksijoilla”
Monet meistä venyttelevät säännöllisesti tai ainakin silloin kun tuntevat lihas arkuutta. Onko venyttely tarpeellista tai hyödyllistä edes?
Yleisimmät syyt miksi ihmiset venyttelevät:
Continue reading “TIEDE KATSAUS: venyttelyä vai ei?”
Ensin solmit kenkäsi ja sitten alat juosta, ehkä vähän rauhallisemmin alkuun että kehollasi on aikaa lämmetä. Tämä riittää… eikö?
