Polarisoitu vs. pyramidirakenne juoksuharjoittelussa: kumpi toimii parhaiten?

Yksi yleisistä ilmiöistä kestävyysurheilussa on, että monet juoksijat viettävät liikaa aikaa keskikovalla intensiteetillä, jota kutsutaan joskus ”harmaaksi alueeksi”. Tällöin harjoitukset eivät ole riittävän kevyitä edistääkseen palautumista eivätkä riittävän kuormittavia stimuloidakseen merkittävää sopeutumista. Tämän vuoksi harjoittelun intensiteettijakauma (Training Intensity Distribution, TID) on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi kestävyysvalmennuksessa. Vaikka mielipiteet ovat vahvoja polarisoidun ja pyramidirakenteen hyödyistä, ei ole olemassa yhtä ylivoimaista mallia.

Continue reading ”Polarisoitu vs. pyramidirakenne juoksuharjoittelussa: kumpi toimii parhaiten?” →

Miten harjoittaa aivoja sietämään epämukavuutta?

Epämukavuus on olennainen osa kestävyysjuoksua, erityisesti silloin, kun harjoittelun teho ja suorituskykyvaatimukset kasvavat. Fyysinen kunto on toki keskeisessä roolissa, mutta tutkimukset osoittavat yhä selvemmin, että suoriutuminen väsymyksen alla riippuu merkittävästi siitä, miten aivot reagoivat pitkäkestoiseen rasitukseen ja epämiellyttäviin tuntemuksiin.

Continue reading ”Miten harjoittaa aivoja sietämään epämukavuutta?” →

Kuinka paljon juoksua on liikaa?

Juoksu kehittää voimaa, kestävyyttä ja sitkeyttä, mutta missä vaiheessa terveellinen harjoittelu muuttuu liialliseksi? Jokainen juoksija, aloittelijasta kokeneeseen konkariin, pohtii tätä kysymystä jossain vaiheessa. Totuus on, ettei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Se, mikä on “liikaa”, riippuu taustastasi, iästäsi, palautumiskyvystäsi ja harjoitushistoriastasi. Uusi laaja tutkimus on kuitenkin tuonut lisävaloa siihen, milloin juoksumäärä alkaa muuttua kehittävästä kuormittavaksi.

Continue reading ”Kuinka paljon juoksua on liikaa?” →

Miksi periodisaatio on tärkeää: voimaharjoittelun ja juoksusyklien yhteensovittaminen

Oletko koskaan tuntenut, että salitreeni vie juoksujalasta terän? Et ole ainoa. Monet juoksijat jättävät voimaharjoittelun väliin tai puristavat lyhyen salitreenin mahtumaan vain kilpailukauden ulkopuolelle. Yleisimmät pelot ovat tuttuja: ”Saan liikaa massaa”, ”Kestävyys kärsii” tai ”Jalat tuntuvat raskailta voimatreenin jälkeen.” Ratkaisu on periodisaatio.

Continue reading ”Miksi periodisaatio on tärkeää: voimaharjoittelun ja juoksusyklien yhteensovittaminen” →

Kaksi juoksua päivässä eli tuplatreenit: milloin, kenelle ja miten

Monelle kestävyysurheilijalle ajatus kahdesta juoksusta saman päivän aikana on sekä houkutteleva että hieman pelottava. Tuplatreenit voivat olla tehokas tapa lisätä harjoitusmäärää, parantaa elimistön fysiologista tehokkuutta ja kehittää kestävyyttä sekä henkistä sitkeyttä. Kuten kaikki edistyneemmät harjoituskeinot, ne kuitenkin vaativat huolellista suunnittelua ja selkeää tavoitetta.

Continue reading ”Kaksi juoksua päivässä eli tuplatreenit: milloin, kenelle ja miten” →

Miksi jotkut aloittelijat jatkavat juoksua– ja miksi toiset lopettavat?

Joka viikko tuhannet ihmiset päättävät aloittaa juoksemisen. Osa jatkaa ja löytää elinikäisen intohimon, kun taas toiset lopettavat muutaman viikon jälkeen. Miksi näin käy? Miksi jotkut onnistuvat tekemään juoksusta osan elämäänsä, kun toiset kamppailevat pysyäkseen säännöllisinä?

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme tapojen muodostumisen, motivaation ja kehon sopeutumisen tiedettä, jotta ymmärtäisit, mikä saa aloittelijat juoksemaan säännöllisesti ja miten voit itse asettaa edellytykset pitkäaikaiselle onnistumiselle. Olitpa vasta aloittamassa tai suunnittelemassa juoksun aloittamista, nämä vinkit auttavat luomaan suunnitelman, joka toimii käytännössä.

Continue reading ”Miksi jotkut aloittelijat jatkavat juoksua– ja miksi toiset lopettavat?” →

Miten ryhti vaikuttaa juoksuun?

Ryhdillä on ratkaiseva rooli juoksusuorituksessa, mutta silti sen tärkeyttä laiminlyödään usein harjoittelussa. Juoksijat keskittyvät usein jalkojen voimaan, kilometreihin tai vauhtiin, unohtaen olennaiset tekijät vyötärön yläpuolella. Huono juoksuasento kuluttaa energiaa, rajoittaa hengitystä ja tekee juoksusta raskaampaa. Kun asento on oikea, pää, selkäranka, lantio ja raajat ovat hyvässä linjassa ja toimivat yhdessä tukeakseen tehokasta ja tasapainoista liikettä.

Continue reading ”Miten ryhti vaikuttaa juoksuun?” →