Juoksukellot mittaavat dataa, eivät kontekstia

Modernit juoksukellot tarjoavat enemmän dataa kuin koskaan aiemmin. Syke, HRV, unen laatu, palautumisaika, VO₂max-arvio, harjoittelutila ja kilpailuaikaennusteet ovat nykyään helposti saatavilla lähes jokaiselle juoksijalle. Ongelmana ei kuitenkaan ole datan määrä, vaan oletus siitä, että se kertoo koko totuuden.

Saatat herätä virkeänä, hyvin levänneenä ja valmiina harjoitukseen. Sitten katsot kelloa, joka ilmoittaa HRV:n olevan matala ja palautumisen olevan kesken. Kello ehdottaa kevyempää harjoitusta. Uskotko silloin kelloa vai omaa tuntemustasi? Entä jos päätät tehdä kovan harjoituksen, pilaatko kehityksesi?

Continue reading ”Juoksukellot mittaavat dataa, eivät kontekstia” →

Norjalainen ”double threshold” harjoittelu – mitä, miten ja kenelle

Norjalainen ”double threshold” -harjoittelu eli tuplakynnysharjoittelu on noussut viime vuosina yhdeksi kestävyysurheilun puhutuimmista konsepteista, pitkälti Jakob Ingebrigtsenin ja muiden norjalaisten huippujen näkyvän menestyksen myötä. Malli ei kuitenkaan ole uusi, vaan sen on kehittänyt juoksija ja tutkija Marius Bakken, joka alkoi kehittää kontrolloidun kynnysharjoittelun mallia. 

Continue reading ”Norjalainen ”double threshold” harjoittelu – mitä, miten ja kenelle” →

Juoksun maakosketusaika – miten parantaa?

Maakosketusaika mittaa aikaa, jonka jalka viettää maassa juoksuaskeleen aikana. Mitä vähemmän maassa viettää aikaa, sitä tehokkaampaa juoksu on. Nopea maakosketusaika lisää juoksuvauhtia sekä tekee juoksua taloudellisemmaksi.

Continue reading ”Juoksun maakosketusaika – miten parantaa?” →