Usein kun lähdetään harjoittelemaan, on mielessä jokin tavoite. Tavoitteet voivat olla mitä vain yleiskunnon parantamisesta, maratonin juoksuun tai painonpudotuksesta lihasmassan kasvuun. Mielessä on myös, kuinka nopeasti harjoittelun tulokset sitten näkyvät? Kuinka nopeasti saavutan tavoitteeni?
Continue reading “Kuinka nopeasti harjoittelun tulokset näkyvät?”
Juokseminen ja harjoittelu on täynnä myyttejä. Osa niistä elää vielä sitkeästi, vaikka niitä on voitu tieteen kautta todistaa vääriksi jo kauan sitten. Myyttejä on monia ja ne voivat vaikuttaa ihmisten harjoitteluun ja uskomuksiin siitä, miten tulisi harjoitella. Osa myyteistä voi myös vaikuttaa siihen, miten ylipäätään näemme harjoittelun. Tässä on vain pieni murto-osa myyttejä ja yleisiä uskomuksia.
Laktaatista ja maitohaposta riittäisi juttua, vaikka kuinka paljon, mutta lyhyesti sanottuna ne ovat eriasia. Kansankielessä kuulla usein puhuttavan, että urheilijaa ”hapottaa” tai maitohapot iskivät lihakseen. Tämä johtuu siitä, että joskus maitohappoa ja laktaattia luultiin samaksi asiaksi, ja maitohappo ehti jäädä kansankieleen. Tosiasiassa ja todella paljon yksinkertaistettuna on kyse laktaatista, mikä iskee päälle ja kun suoritustaso nousee korkeaksi. Laktaattipitoisuuksia voidaan myös mitata suorituksen aikana sen sietokykyä harjoittaa.
Venyttely ja erityisesti staattiset paikallaan pidot on uskottu pienentävän loukkaantumisriskiä. Näin ei kuitenkaan ole. Venyttely itsessään ei lämmitä lihasta suoritusta varten, päinvastoin kylmiltään tehtävät staattiset venytykset, missä lihas viedään sen täyteen pituuteen voi olla harmillista. Lämmittely voi sisältää dynaamista venyttelyä tai liikkuvuutta, mikä sisältää liikettä ja nostaa verenkiertoa.
Juoksu aiheuttaa iskutusta, minkä ajatellaan olevan pahaksi nivelille. Vaikka juoksijoilla saattaa olla polvivaivoja, ei juoksu itsessään polvia tuhoa. Polviongelmien takana on usein muut syyt, kuten lihasheikkoudet, kuorman määrä esim. nopeasti kasvanut harjoitusmäärä. Myös erilaiset biomekaaniset ja fysiologiset tekijät, sekä harjoittelumekanismit vaikuttavat asiaan.
Pelkkä juoksu ei yksistään tee juoksijasta vahvaa, kestävää ja voimakasta, vaikka juoksu rasittaa todella paljon erityisesti jalkoja. Juoksijat voivat harjoitella raskailla painoilla, se olisi myös suotavaa. Voimaharjoittelun hyödyistä riittää asiaa, vaikka kuinka paljon, jos haluat oppia lisää voi lukea kirjani Vahva ja liikkuva juoksija. Lyhyesti sanottuna, voimaharjoittelu tasapainottaa puolieroja, voi vähentää loukkaantumisriskiä, antaa voimaa ja kestävyyttä suoritukseen, parantaa juoksutehokkuutta ja asentoa.
Vaikka kummankin puolesta on todella paljon puolesta puhujia, tosiasia on se, että kumpikaan näistä ei ehkäise loukkaantumisilta yhtään sen enempää kuin muut kengät. Jokaisen juoksijat biomekaniikka on erilainen, myös juoksualusta, määrä, vauhti, kokemus, tavoitteet, ym. vaikuttavat siihen millainen kenkä on paras kenellekin. Jos joku haluaa juosta ilman kenkiä tai minimalistilla kengillä hän sen voi tehdä, joku toinen taas saattaa tarvita hieman enemmän jalan alle. Kenkä asioista on siis aivan turha tapella, sillä ne ei yksistään ehkäise loukkaantumisilta, päinvastoin itselle huonot kengät, voivat edesauttaa loukkaantumisia tai heikkouksien tukemista.
Juoksun erottaa kävelystä se, että juoksun aikana kumpikin jalka on ilmassa hetkellisesti. Tämän lentovaiheen kesto riippuu askelpituudesta ja juoksuvauhdista. Lisäksi monet ammattilaiset saattavat myös kävellä kevyiden päivien aikana, kun tarkoituksena on palautella kehoa. Eli kaikki harjoittelu ei välttämättä ole edes juoksua, saati että kaikki olisi kovatempoista juoksua.
Tavoitteiden asettaminen vaatii tarkkaa suunnittelua, on helppo kahmia monia erilaisia tavoitteita. Siksi onkin syytä miettiä onko yksi vai useampi samanaikainen tavoite kannattavampaa, sekä mitä tulee ottaa huomioon. Vaikka tässä keskitytään liikunnallisiin tavoitteisiin, samat päätee muillakin elämän osa-alueilla.
Continue reading “Yksi vai useampi samanaikainen tavoite”
Isojen ja pienten maratonien välillä on monia eroja, mitkä saattavat vaikuttaa jo kilpailun valintaan, missä halutaan juosta. Kummatkin maratonit sisältävät hyviä ja huonoja puolia, ja ne kannattaa ottaa huomioon kun valitsee maratonia.
Continue reading “Hyvät ja huonot puolet: isot ja pienet maratonit”
Ollaan rehellisiä, tavoitteellinen harjoittelu ja juoksu voi joskus olla todella rankkaa myös henkisesti. Kuukausien harjoittelu esimerkiksi maratonille, ei aina ole yhtä iloa. On huonoja päiviä, sää on huono monta päivää putkeen, talven pimeys väsyttää mieltä ja juoksu ajatuksena tuntuu rankalle. On helppo palaa loppuun, mutta sitä voi myös välttää.
Continue reading “Miten välttää loppuun palaminen juoksussa?”
Fyysisen harjoittelun työkaluina usein nähdään vain harjoittelu, sekä sen rinnalla kulkevat oheistyökalut, kuten palautuminen ja ravitsemus. Mutta kaikkien näiden taustalla on yhteisiä tekijöitä, jotka voivat auttaa kehityksessä. Näitä työkaluja usein aliarvioidaan tai ne unohdetaan. Moni harrastaja voi myös kokea kyseiset asiat liian kaukaisiksi, tai vain ammattilaisille tarkoitettuina.
Continue reading “Aliarvostetuimmat fyysisen harjoittelun työkalut”
Kyse ei ole motivaatiosta, vaan tavoista. Kuinka rakentaa tapoja, jotka pitävät sinut liikkeellä, kun motivaatio on alhainen. Oletko koskaan miettinyt, miksi muut ihmiset näyttävät pystyvän kaikkeen? He näyttävät aina motivoituneilta. Kyse ei ole motivaatiosta vaan tavoista.
Continue reading “Kyse ei ole motivaatiosta, vaan tavoista.”
Kevät lähenee ja monella alkaa samalla kisakausi lähestyä. Monet asiat vaikuttavat kilpailupäivään ja siihen, miten kilpailu menee. Huomioimalla mihin voit itse vaikuttaa ja mihin et, tai mihin voi osittain vaikuttaa helpottaa valmistautumista. Samalla tulee vähennettyä riskiä turhiin epäonnistumisiin.
Continue reading “Kilpailupäivä: mihin voit vaikuttaa ja mihin et”
DNF, epäonnistuminen ja vaikeudet suorituksen aikana ovat monelle urheilijalle tuttuja. Ei vain ammattilaiselle mutta myös harrastajille. Ei ole väliä kuinka paljon olet tehnyt, koska joskus asiat eivät vain mene toivotulla tavalla. Paluu voi olla vaikeaa, joten katsomme mitä sinun tulisi tehdä, tavoittaaksesi hyvän paluun?
Continue reading “Epäonnistunut suoritus – Paluu epäonnistumisen jälkeen”
Tuleeko juoksusta helpompaa? Kyllä. Mutta, tottakai, aina on tiettyjä rajoituksia. Jos harjoittelet systemaattisesti ja säännöllisesti, sinusta tulee vahvempi ja kehität paremman kunnon, sekä fysiologian.
Continue reading “Tuleeko juoksusta ikinä helpompaa?”
Maratonille valmistautuvalle tullee usein eteen vauhdinjako, sekä sanat negatiivinen että positiivinen splitti. Jokainen on varmasti kuullut myös ohjeistuksen maltillisesta aloittamisesta ja puolenvälin jälkeisestä vauhdin kiristämisestä, mitä kutsutaan negatiiviseksi splitiksi. Nopeampi alkuvauhti ja hidastuminen toiselle puoliskolle tarkoittaa puolestaan positiivista splittiä. Monille juoksijoille kuitenkin negatiivinen vauhdinjako tuottaa harmaita hiuksia ja lähtölaukausta seuraa innostunut kovavauhtinen juoksu muun massan vauhdittamana.
Continue reading “Negatiivinen, positiivinen splitti vs. tasainen vauhti maratonilla – mitä voimme oppia ammattilaisilta?”
Vietätkö tunteja toisensa jälkeen juostessa ja salilla, mutta silti mitään kehitystä ei tapahdu? Ehkä alkuun kehityksesi oli nopeaa ja kaikki meni hyvin, mutta nyt ei tapahdu mitään. Tämä tapahtuu monille meistä ja syitä voi olla lukemattomia, mitä käymme läpi tässä postauksessa.
Continue reading “Harjoittelusta huolimatta samalla kuntotasolla?”
Sain oivan tilaisuuden haastatella Janica Järvenpäätä, joka on laillistettu psykologi ja urheilupsykologian opiskelija. Hän kertoo miten jokainen voi hyötyä urheilupsykologiasta ja antaa vinkkejä arkeen.
Continue reading “Puhutaan urheilupsykologiasta Janica Järvenpään kanssa!”
Uskomuksemme, arvomme ja asenteemme ovat muodostuneet hiljalleen, eri vaikuttajien johdosta (perhe, ystävät, yhteiskunta…). Joskus uskomuksemme auttavat meitä ja ne ovat positiivisia, mutta usein ne myös hidastavat meitä. Nämä vaikuttavat kaikkiin elämän osa-alueisiin, mutta tässä käsittelemme urheilua ja harjoittelua.
Continue reading “Kuinka paljon uskomuksesi vaikuttavat sinuun?”
Olemme kaikki kokeneet tai tulemme kokemaan kisan mikä ei mene suunnitelmien mukaan. Jokaisella juoksijalla on joskus huono kisa, mutta ne ovat hyviä oppimiseen. Monet asiat voivat olla jännittäviä, erityisesti ensikertalaisille. Moni saattaa juosta ensimmäisen maratonin ilman kummempaa kokemusta, tietoa ja valmistautumista. Itse tein juuri näin aikoinaan, joten tässä jotain asioita mistä olisin halunnut tietää ennen ensimmäistä maratonia ja sekä asioita mitkä ovat tulleet vastaan monien suusta.
Continue reading “Toivon, että olisin tiennyt nämä ennen ensimmäistä maratonia…”
Te lukijat olette, ehkä huomanneet intohimoni tieteeseen ja sen jakamiseen täällä. Tiede antaa hyvän pohjan monelle asialle, mutta se ei määritä kaikkea, olemmehan yksilöitä. Tähän myös perustuu valmennusfilosofiani.
Continue reading “Valmennusfilosofiani”
Me kaikki kärsimme joskus motivaation puutteesta. Varsinkin nyt kun moni maraton on peruttu tai siirretty koronan vuoksi. Moni maa on sulkenut itsensä ja rajoituksia liikkumiseen on laitettu ja näin monella juoksijalla ei ole tilaisuutta harjoitella niinkuin normaalisti.
Continue reading “Juoksumotivaatio – kuinka motivoitua?”
Kisakalenterin tekeminen voi tuntua valtavalta, varsinkin kun vuodessa on monia mahtavia kisoja. Tämä postaus perehtyy siihen monta juoksua sinun tulisi juosta vuodessa ja mitä ottaa huomioon kisan valitsemisessa.
Continue reading “Sopiva määrä juoksukisoja vuodessa?”
Pitkät tunnit ulkona, hikeä ja epämukavuutta. Juoksijat tietävät kuinka puskea keho äärimmilleen, mutta tietävätkö he kuinka treenata aivoja. Henkinen harjoittelu ei ole vain ammattilaisille. Henkisinä tekijöinä nähdään korkea itsetunto ja itseluottamus, mutta se on paljon enemmän.
Continue reading “Juoksijan henkinen harjoittelu”
Monella kevään juoksusuunnitelmat ovat menneet täysin uusiksi, maratonit ja juoksutapahtumat ympäri maailmaa ovat peruuntuneet. On oikea tuntea pahaa mieltä ja pettymystä, moni on kuluttanut kengänpohjia pimeän talven valmistautuessaan kevään koitoksiin.
Continue reading “Maratonille valmistautuminen”
Miten rakentaa harjoitusohjelma? Mitä sinun tulisi ottaa huomioon? Mikä on jaksotettu harjoittelu? Tämä postaus vastaa näihin kysymyksiin ja auttaa tekemään pohjat harjoitussuunnitelmaan.
Continue reading “Jaksotettu harjoittelu”
Jatketaan kirjasarja listaa. Aikaisemmin olemme käyneet läpi urheilutiede ja ravitsemuskirja lista, ja nyt on valmennuskirjojen vuoro.
Oletko ikinä miettinyt miksi joillakin ihmisillä on niin paljon energiaa? Näyttää että heillä on kaikki elämässään. Ja sinä vaikeroit päivittäisen elämän kanssa, töihin menemisen, perus asioista selviämisen, odottaen vain seuraavaa viikonloppua? Olet saattanut kokeilla kuntosalille tai lenkille menemistä työpäivän jälkeen, mutta palaat nopeasti takaisin vanhoihin tapoihisi. Aina on uusi maanantai ja uusi alku. Mitä jos aloittaisit nyt etkä enää lopettaisi? Ei enää uusia maanantai aamuja ja lyhyt kestoista motivaatiota. Mikä tekee sinusta yhtä energisen kuin muista?
Continue reading “MUUT: et ole laiska, olet vain epämotivoitunut”