Juoksun ja harjoittelun myyttejä – totta vai tarua?

Juokseminen ja harjoittelu on täynnä myyttejä. Osa niistä elää vielä sitkeästi, vaikka niitä on voitu tieteen kautta todistaa vääriksi jo kauan sitten. Myyttejä on monia ja ne voivat vaikuttaa ihmisten harjoitteluun ja uskomuksiin siitä, miten tulisi harjoitella. Osa myyteistä voi myös vaikuttaa siihen, miten ylipäätään näemme harjoittelun. Tässä on vain pieni murto-osa myyttejä ja yleisiä uskomuksia.

Laktaatti ja maitohappo on sama asia = väärin

Laktaatista ja maitohaposta riittäisi juttua, vaikka kuinka paljon, mutta lyhyesti sanottuna ne ovat eriasia. Kansankielessä kuulla usein puhuttavan, että urheilijaa ”hapottaa” tai maitohapot iskivät lihakseen. Tämä johtuu siitä, että joskus maitohappoa ja laktaattia luultiin samaksi asiaksi, ja maitohappo ehti jäädä kansankieleen. Tosiasiassa ja todella paljon yksinkertaistettuna on kyse laktaatista, mikä iskee päälle ja kun suoritustaso nousee korkeaksi. Laktaattipitoisuuksia voidaan myös mitata suorituksen aikana sen sietokykyä harjoittaa.

Sinun tulisi venytellä ennen harjoittelua = väärin

Venyttely ja erityisesti staattiset paikallaan pidot on uskottu pienentävän loukkaantumisriskiä. Näin ei kuitenkaan ole. Venyttely itsessään ei lämmitä lihasta suoritusta varten, päinvastoin kylmiltään tehtävät staattiset venytykset, missä lihas viedään sen täyteen pituuteen voi olla harmillista. Lämmittely voi sisältää dynaamista venyttelyä tai liikkuvuutta, mikä sisältää liikettä ja nostaa verenkiertoa.

Juoksu on pahasti polville = väärin

Juoksu aiheuttaa iskutusta, minkä ajatellaan olevan pahaksi nivelille. Vaikka juoksijoilla saattaa olla polvivaivoja, ei juoksu itsessään polvia tuhoa. Polviongelmien takana on usein muut syyt, kuten lihasheikkoudet, kuorman määrä esim. nopeasti kasvanut harjoitusmäärä. Myös erilaiset biomekaaniset ja fysiologiset tekijät, sekä harjoittelumekanismit vaikuttavat asiaan.

Juoksijat eivät tarvitse voimaharjoittelua = väärin

Pelkkä juoksu ei yksistään tee juoksijasta vahvaa, kestävää ja voimakasta, vaikka juoksu rasittaa todella paljon erityisesti jalkoja. Juoksijat voivat harjoitella raskailla painoilla, se olisi myös suotavaa. Voimaharjoittelun hyödyistä riittää asiaa, vaikka kuinka paljon, jos haluat oppia lisää voi lukea kirjani Vahva ja liikkuva juoksija. Lyhyesti sanottuna, voimaharjoittelu tasapainottaa puolieroja, voi vähentää loukkaantumisriskiä, antaa voimaa ja kestävyyttä suoritukseen, parantaa juoksutehokkuutta ja asentoa.

Tuetut kengät tai paljasjuoksu ehkäisee loukkaantumisilta = väärin

Vaikka kummankin puolesta on todella paljon puolesta puhujia, tosiasia on se, että kumpikaan näistä ei ehkäise loukkaantumisilta yhtään sen enempää kuin muut kengät. Jokaisen juoksijat biomekaniikka on erilainen, myös juoksualusta, määrä, vauhti, kokemus, tavoitteet, ym. vaikuttavat siihen millainen kenkä on paras kenellekin. Jos joku haluaa juosta ilman kenkiä tai minimalistilla kengillä hän sen voi tehdä, joku toinen taas saattaa tarvita hieman enemmän jalan alle. Kenkä asioista on siis aivan turha tapella, sillä ne ei yksistään ehkäise loukkaantumisilta, päinvastoin itselle huonot kengät, voivat edesauttaa loukkaantumisia tai heikkouksien tukemista.

Sinun tulee juosta tiettyä vauhtia, että olet juoksija = väärin

Juoksun erottaa kävelystä se, että juoksun aikana kumpikin jalka on ilmassa hetkellisesti. Tämän lentovaiheen kesto riippuu askelpituudesta ja juoksuvauhdista. Lisäksi monet ammattilaiset saattavat myös kävellä kevyiden päivien aikana, kun tarkoituksena on palautella kehoa. Eli kaikki harjoittelu ei välttämättä ole edes juoksua, saati että kaikki olisi kovatempoista juoksua.

Korkeanpaikan harjoittelu- kuinka korkealla ja mitä?

Moni ammattilainen lähtee korkeanpaikan harjoitusleireille, jotkut kuten kenialaiset asuvat korkealla koko ajan. Keskustelua siitä pitäisikö korkealla asua ja harjoitella vai vain asua käydään paljon. Tarkastelemme perusasioita korkeanpaikan harjoittelusta ja mitä sinun tulisi tietää ennen korkealle suuntaamista.

kuinka korkealle ja miksi?

Korkeanpaikan harjoittelu tapahtuu yleensä 1825-3050m merenpinnan yläpuolella. Happea on saatavilla 21%-32% vähemmän kuin merenpinnalla. Kaikki korkeammalla tapahtuva harjoittelu ei ole turvallista, koska se voi aiheuttaa vuoristotautia. Oireet kuten huimaus, heikkous, koordinaatio ongelmat, pahoinvointi ja oksentelu ja moni muu oire voi vaatia lääkinnällistä hoitoa.

Puolestaan kaikki 1825m alapuolella tapahtuva, tarjoaa enemmän happea, jolloin hyödyt jäävät pieneksi. Vähäinen hapensaanti lisää veren punasolujen tuotantoa, jotka kuljettavat enemmän happea ja näin nostavat suoritustasoa. Normaalisti kohonnut suorituskyky nähdään kun palataan merenpinnalle.

Asu korkealla, harjoittele matalalla – antaa keholle mahdollisuuden tottua matalaan happitasoon, mutta antaa mahdollisuuden korkean intensiteetin harjoittelulle. Suositus on että urheilijat viettäisivät 12-16 tuntia päivästä korkealla. Käytännössä, tämä ei ole kuitenkaan ole aina mahdollista. On olemassa korkeanpaikan huoneita ja unikammioita, mitkä tosin maksavat paljon rahaa. Tämä johtaa siihen, että moni urheilija asuu ja harjoittelee korkealla tai matkustaa naapuri kaupunkiin harjoittelemaan.

Mitä ottaa huomioon?

Harrastelija juoksijoilla hyötysuhde korkeanpaikan harjoittelusta voi jäädä pieneksi. Joten voit rauhassa säästää rahasi ja lakata huolehtimasta. Jos, kuitenkin menet korkealle ja suunnitellet harjoittelua siellä, muista tietyt seikat. Keholla voi kestää muutama päivä tottua korkeuteen. Pidä huoli rautavarastoista ja nesteytyksestä. Suorituskykysi laskee alussa. Aloita harjoittelu rauhassa ja tarkkaile oloasi ja merkkejä vuoristosairaudesta.

Continue reading “Korkeanpaikan harjoittelu- kuinka korkealla ja mitä?”

TIEDEKATSAUS: Totuus laktaatista ja maitohaposta

Kaikki lempiaihe laktaatti ja maitohappo! Aihe mikä nousee pinnalle säännöllisesti, tosin monien virheiden ja väärinymmärrysten kautta. Olet varmaan kuullut useasti urheilijoiden, jopa valmentajien puhuvat maitohapoista. Olet ehkä jopa itse tuntenut laktaattien/maitohappojen kerääntyvän rankan harjoituksen jälkeen. Tiesitkö että laktaatti tai maitohappo eivät aiheuta väsymystä? Eikä puutumista? Ei edes kipua? Jos et, jatka lukemista…

Continue reading “TIEDEKATSAUS: Totuus laktaatista ja maitohaposta”