Ryhti on koetuksella pitkin päivää, sillä useimmat meistä istuvat monta tuntia päivässä. Istumme autossa, töissä, sohvalla, syödessä, ja usein asento on myös kasassa. Pelkkä istuminen yksinään ei vaikuta ryhtiin, vaan myös se, miten seisomme ja liikumme. Saatamme kumartua eteenpäin tai nojata toisen jalan päälle, koska emme jaksa kannatella kehoamme. Se, missä asennossa vietämme suurimman osan päivästä, vaikuttaa myös siihen, miten liikumme.

Hyvä ryhti ja juoksu

Ryhti tarkoittaa kehon linjausta seistessä, istuessa ja liikkeessä, eli sitä, miten kannattelet ja liikutat kehoasi. Hyvässä asennossa selkäranka on neutraali, hartiat ovat takana ja rentoina, ja pää on selkärangan linjassa. Kun kehossa on kireyttä tai tukilihasten voimattomuutta, selkäranka usein pyöristyy yläselän kohdalta, pää ja hartiat tulevat eteenpäin. Alaselän kaarre korostuu, eli takapuoli työntyy ulos ja lonkat menevät kasaan.

Nämä yhdessä voivat oireilla eri tavoin, kuten selän kipuna, päänsärkynä, voiman puutteena jaloissa ja käsissä. Juostessa asento usein korostuu matalana juoksuasentona, jossa takapuoli raahaa perässä. Tämä tarkoittaa, että jaloille ei jää tilaa työskennellä ja vauhti hidastuu, mikä tekee juoksusta taloudellisesti tuhlaavampaa ja hengityksestä raskaampaa.

Hyvä juoksuasento ehkäisee myös vammoja. Kun juoksua pakotetaan nopeaksi ryhdin kustannuksella, askel voi muuttua ylipitkäksi, mikä aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta jaloille. Matalassa asennossa jalat eivät välttämättä pääse suoristumaan kunnolla, jolloin ponnistusvaihe jää vajaaksi eikä jalka rullaa maata pitkin. Jalat joutuvat käyttämään enemmän energiaa vauhdin ylläpitämiseen, mikä voi johtaa lihasten nopeampaan väsyminen.

Paranna ryhtiä

Ryhdin parantaminen ei välttämättä ole helppoa, sillä hyvän asennon ylläpitäminen pitkään voi olla raskasta erityisesti alussa. Aloita yksinkertaisilla asioilla, kuten ottamalla tarpeeksi taukoja istumisesta. Pyörittele hartioita, käsiä ja päätä pitkin päivää. Huono ryhti usein vetää kehon etuosan kireäksi, ja kehon takaosa on jatkuvassa venytystilassa, minkä vuoksi monet kokevat selkä- ja niska-hartiakipuja.

Avaa rintakehää ja lonkkia liikkuvuusharjoituksilla ja venyttelyllä. Vahvista keskivartalon lihaksia, pakaralihaksia ja yläselkää. Voimaharjoittelu ja kehonpainoharjoittelu sopivat tähän hyvin.

Tiedosta kehosi asento. Kun istut, seisot tai kävelet, mieti, missä asennossa olet. Mikäli asento vetää kasaan, suorista itsesi. Älä turhaudu, jos et jaksa pitää hyvää asentoa pitkään yllä. Mitä useammin korjaat asentoa päivän mittaan, sitä paremmin kehityt, ja hyvän ryhdin ylläpitäminen tulee entistä helpommaksi. Voit myös kokeilla keskittyä hyvään ryhtiin tietyissä ajankohdissa päivästä, kuten kaupan kassajonossa, hampaita pestessä, ruokaa laittaessa tai aina kun istut.

Tiedosta myös, kuinka paljon vietät aikaa kännykällä. Someniska on nimittäin yksi yleisimpiä ryhdin romauttajia. Jo 30 asteen pään kumara tuo niskalle 18 kg paineen, ja 45 asteen kumara puolestaan 22 kilon paineen. Voit vaikka napata salilta 18 kilon painon, nostaa sen suorille käsille vaakatasoon eteesi ja kokeilla, kuinka kauan jaksat kannatella painoa. Tämä auttaa sinua ymmärtämään, kuinka suuren paineen luot niskaasi.

Pienet päivittäiset valinnat usein ratkaisevat enemmän kuin yksittäiset teot.

Jos haluat kehittää voimaasi ja samalla ryhtiä, kurkkaa 18 viikon voimaharjoitteluohjelma.