juoksu

”Olen hidas juoksija” – Mitä tilastot sanovat?

On taas se aika vuodesta kun moni on aloittanut tai aloittamassa kisakauden. Erityisesti some täyttyy mitalikuvista, ja moni myös vertaa omia aikoja muiden aikoihin. On helppo ajatella että itse on hidas juoksija verrattuna muihin, mutta mitä tilastot sanovat?

Mitä tilastot sanovat?

Ensinnäkin kisa-ajat eivät pelkästään kerro kaikkea totuutta, sillä läheskään kaikki juoksun harrastajat eivät juokse kisoja. Moni käyttää juoksua, ylläpitääkseen terveyttä ja hyvinvointia. Vaikka kisaavien joukko on suuri, läheskään kaikki eivät laita numerolappua rintaan, tai puhu ajoistaan missään, olivatpa ne kuinka hyviä tahansa.

Tilastojen mukaan vuonna 2018 maratonilla naisten keskiarvoaika oli 4:48 ja miesten 4:21. Vuosi kohtaisia eroja on jonkin verran, mutta alle 4 tunnin keskiarvon ei maailmanlaajuinen tilasto pääse. Itseasiassa vain harva maa keskiarvollisesti alittaa alle neljän tunnin maraton ajan. Eli läheskään kaikki eivät ole kolmen tunnin juoksijoita.

Lyhyemmillä matkoilla esimerkiksi Yhdysvalloissa, keskiarvot ovat:

  • 5km naiset: 40min ja miehet: 34 min.
  • 10 km naiset: 1h 14 min ja miehet: 1 h.
  • Puolimaraton naiset: 2h 15min ja miehet: 1h 48 min.

Samaa linjaa varmasti vetää suurin osa muista maista.

vertailu muihin

Vain pieni osa juokse alle kolmen tunnin maratoneja, eikä sillä ole mitään merkitystä. Älä siis vertaa omaa aikaasi muihin, jos juokset hitaammin, se että ylipäätään juoksee, on jo iso asia. Ja mikäli juokset alle kolmen tunnin maratoneja, älä väheksy sinua hitaampia. Pitää muistaa, että aikoihin ja vauhtiin vaikuttaa monet tekijät, kuten panostus, oikeanlainen harjoittelu, tausta, ikä ja monet fysiologiset tekijät.

Ikinä ei voi tietää, toisen taustoista, harva jakaa täysin julkisesti koko harjoittelua tai omaa harjoittelu historiaa. Vaikka näin tekisi ei muiden kannata alkaa ottamaan harjoittelusta mallia. Jokainen on yksilö ja kehittyy eritavalla. Mikäli omat ajat harmittavat ja juoksussa haluaa kehittyä nopeammaksi, vaatii se yleensä muutosta aiempaan harjoitteluun. Nopeat ajat eivät tule ilmaiseksi.

Pääasia on, että juoksu tuntuu itselle hyvälle. Kisanumeroa ei tarvitse laittaa rintaan jos niin halua, se ei tee juoksijasta yhtään vähäpätöisempää juoksijaa. Juoksusta on monia terveydellisiä hyötyjä, sekä fyysisesti että henkisesti. Mikäli muiden juoksijoiden julkaisemat ajat ja harjoitukset aiheuttavat kateutta ja ahdistusta omaa harjoittelua ja kuntoa kohtaan, vältä näiden seuraamista. Niin kauan kuin muut pysyvät vain motivaation lähteenä seuraaminen voi olla hyvästä.

Lähteet:

https://runrepeat.com/research-marathon-performance-across-nations

https://runrepeat.com/running-statistics

Hanna

Recent Posts

Kuumuus ja ilmankosteus: Miten ne vaikuttavat juoksusuoritukseen

Juokseminen korkeassa lämpötilassa ja ilmankosteudessa aiheuttaa elimistölle merkittävää fysiologista kuormitusta, joka vaikuttaa mukavuuden lisäksi suorituskykyyn…

4 viikkoa ago

Miten harjoittaa aivoja sietämään epämukavuutta?

Epämukavuus on olennainen osa kestävyysjuoksua, erityisesti silloin kun harjoittelun teho ja suorituskykyvaatimukset kasvavat. Fyysinen kunto…

1 kuukausi ago

Kuinka parantaa juoksun taloudellisuutta

Juoksun taloudellisuus on yksi tehokkaimmista, ja usein väärinymmärretyistä, kestävyyskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Se kertoo, kuinka paljon…

2 kuukautta ago

Kuinka paljon juoksua on liikaa?

Juoksu kehittää voimaa, kestävyyttä ja sitkeyttä, mutta missä vaiheessa terveellinen harjoittelu muuttuu liialliseksi? Jokainen juoksija,…

4 kuukautta ago

Miksi periodisaatio on tärkeää: voimaharjoittelun ja juoksusyklien yhteensovittaminen

Oletko koskaan tuntenut, että salitreeni vie juoksujalasta terän? Et ole ainoa. Monet juoksijat jättävät voimaharjoittelun…

5 kuukautta ago

Kaksi juoksua päivässä eli tuplatreenit: milloin, kenelle ja miten

Monelle kestävyysurheilijalle ajatus kahdesta juoksusta saman päivän aikana on sekä houkutteleva että hieman pelottava. Tuplatreenit…

5 kuukautta ago