Nukutko riittävän määrän yössä? Onko unesi laadukasta? Heräätkö aamuisin pirteänä vai väsyneenä? Unella on suuri vaikutus vireystilaan, minkä lisäksi aamurutiinit vaikuttavat usein siihen, miten päivä lähtee käyntiin. Moni saattaa nukkua määrällisesti riittävän määrän yön aikana ja silti olla väsynyt.
Continue reading “Aamurutiinit energiseen päivään”
Liikunnan harrastamisesta on tehty miljoona bisnes, missä vallitsee teknologia, lisäravinteet ja laitteet. Mitä todellisuudessa tarvitaan palautumiseen? Liikuntasuorituksesta palautuminen on yhtä tärkeässä roolissa kuin itse suoritus, sillä palautumisen laiminlyönti on suoraan yhteydessä kehitykseen.
Continue reading “Mitä oikeasti tarvitaan palautumiseen?”
Juokseminen ja harjoittelu on täynnä myyttejä. Osa niistä elää vielä sitkeästi, vaikka niitä on voitu tieteen kautta todistaa vääriksi jo kauan sitten. Myyttejä on monia ja ne voivat vaikuttaa ihmisten harjoitteluun ja uskomuksiin siitä, miten tulisi harjoitella. Osa myyteistä voi myös vaikuttaa siihen, miten ylipäätään näemme harjoittelun. Tässä on vain pieni murto-osa myyttejä ja yleisiä uskomuksia.
Laktaatista ja maitohaposta riittäisi juttua, vaikka kuinka paljon, mutta lyhyesti sanottuna ne ovat eriasia. Kansankielessä kuulla usein puhuttavan, että urheilijaa ”hapottaa” tai maitohapot iskivät lihakseen. Tämä johtuu siitä, että joskus maitohappoa ja laktaattia luultiin samaksi asiaksi, ja maitohappo ehti jäädä kansankieleen. Tosiasiassa ja todella paljon yksinkertaistettuna on kyse laktaatista, mikä iskee päälle ja kun suoritustaso nousee korkeaksi. Laktaattipitoisuuksia voidaan myös mitata suorituksen aikana sen sietokykyä harjoittaa.
Venyttely ja erityisesti staattiset paikallaan pidot on uskottu pienentävän loukkaantumisriskiä. Näin ei kuitenkaan ole. Venyttely itsessään ei lämmitä lihasta suoritusta varten, päinvastoin kylmiltään tehtävät staattiset venytykset, missä lihas viedään sen täyteen pituuteen voi olla harmillista. Lämmittely voi sisältää dynaamista venyttelyä tai liikkuvuutta, mikä sisältää liikettä ja nostaa verenkiertoa.
Juoksu aiheuttaa iskutusta, minkä ajatellaan olevan pahaksi nivelille. Vaikka juoksijoilla saattaa olla polvivaivoja, ei juoksu itsessään polvia tuhoa. Polviongelmien takana on usein muut syyt, kuten lihasheikkoudet, kuorman määrä esim. nopeasti kasvanut harjoitusmäärä. Myös erilaiset biomekaaniset ja fysiologiset tekijät, sekä harjoittelumekanismit vaikuttavat asiaan.
Pelkkä juoksu ei yksistään tee juoksijasta vahvaa, kestävää ja voimakasta, vaikka juoksu rasittaa todella paljon erityisesti jalkoja. Juoksijat voivat harjoitella raskailla painoilla, se olisi myös suotavaa. Voimaharjoittelun hyödyistä riittää asiaa, vaikka kuinka paljon, jos haluat oppia lisää voi lukea kirjani Vahva ja liikkuva juoksija. Lyhyesti sanottuna, voimaharjoittelu tasapainottaa puolieroja, voi vähentää loukkaantumisriskiä, antaa voimaa ja kestävyyttä suoritukseen, parantaa juoksutehokkuutta ja asentoa.
Vaikka kummankin puolesta on todella paljon puolesta puhujia, tosiasia on se, että kumpikaan näistä ei ehkäise loukkaantumisilta yhtään sen enempää kuin muut kengät. Jokaisen juoksijat biomekaniikka on erilainen, myös juoksualusta, määrä, vauhti, kokemus, tavoitteet, ym. vaikuttavat siihen millainen kenkä on paras kenellekin. Jos joku haluaa juosta ilman kenkiä tai minimalistilla kengillä hän sen voi tehdä, joku toinen taas saattaa tarvita hieman enemmän jalan alle. Kenkä asioista on siis aivan turha tapella, sillä ne ei yksistään ehkäise loukkaantumisilta, päinvastoin itselle huonot kengät, voivat edesauttaa loukkaantumisia tai heikkouksien tukemista.
Juoksun erottaa kävelystä se, että juoksun aikana kumpikin jalka on ilmassa hetkellisesti. Tämän lentovaiheen kesto riippuu askelpituudesta ja juoksuvauhdista. Lisäksi monet ammattilaiset saattavat myös kävellä kevyiden päivien aikana, kun tarkoituksena on palautella kehoa. Eli kaikki harjoittelu ei välttämättä ole edes juoksua, saati että kaikki olisi kovatempoista juoksua.
Tasapainoinen harjoittelu ottaa huomioon levon. On olemassa aktiivinen ja passiivinen lepo, kummallakin on omat hyvät puolensa. Passiivinen lepo on useimmille helpompaa ja aktiivinen lepo kääntyy usein liian rankaksi. Kumpaakin tarvitaan, oikeassa tasapainossa ja oikeaan aikaan huomioiden muun harjoittelun ja niiden intensiteetin.
Continue reading “Aktiivinen ja passiivinen lepo”
Joskus, meiltä jää väliin useita harjoituspäivä putkeen. Mitä pidempi tauko on, sitä enemmän muokkauksia tulee tehdä. Joten, miten palata harjoittelun pariin, jos sinulta jää väliin useita juoksu päiviä. Ja miksi sinulta jäi nuo päivät väliin?
Continue reading “Miten palata harjoittelun pariin, jos missaat useita harjoituspäiviä?”
Moni ammattilainen lähtee korkeanpaikan harjoitusleireille, jotkut kuten kenialaiset asuvat korkealla koko ajan. Keskustelua siitä pitäisikö korkealla asua ja harjoitella vai vain asua käydään paljon. Tarkastelemme perusasioita korkeanpaikan harjoittelusta ja mitä sinun tulisi tietää ennen korkealle suuntaamista.
Korkeanpaikan harjoittelu tapahtuu yleensä 1825-3050m merenpinnan yläpuolella. Happea on saatavilla 21%-32% vähemmän kuin merenpinnalla. Kaikki korkeammalla tapahtuva harjoittelu ei ole turvallista, koska se voi aiheuttaa vuoristotautia. Oireet kuten huimaus, heikkous, koordinaatio ongelmat, pahoinvointi ja oksentelu ja moni muu oire voi vaatia lääkinnällistä hoitoa.
Puolestaan kaikki 1825m alapuolella tapahtuva, tarjoaa enemmän happea, jolloin hyödyt jäävät pieneksi. Vähäinen hapensaanti lisää veren punasolujen tuotantoa, jotka kuljettavat enemmän happea ja näin nostavat suoritustasoa. Normaalisti kohonnut suorituskyky nähdään kun palataan merenpinnalle.
Asu korkealla, harjoittele matalalla – antaa keholle mahdollisuuden tottua matalaan happitasoon, mutta antaa mahdollisuuden korkean intensiteetin harjoittelulle. Suositus on että urheilijat viettäisivät 12-16 tuntia päivästä korkealla. Käytännössä, tämä ei ole kuitenkaan ole aina mahdollista. On olemassa korkeanpaikan huoneita ja unikammioita, mitkä tosin maksavat paljon rahaa. Tämä johtaa siihen, että moni urheilija asuu ja harjoittelee korkealla tai matkustaa naapuri kaupunkiin harjoittelemaan.
Harrastelija juoksijoilla hyötysuhde korkeanpaikan harjoittelusta voi jäädä pieneksi. Joten voit rauhassa säästää rahasi ja lakata huolehtimasta. Jos, kuitenkin menet korkealle ja suunnitellet harjoittelua siellä, muista tietyt seikat. Keholla voi kestää muutama päivä tottua korkeuteen. Pidä huoli rautavarastoista ja nesteytyksestä. Suorituskykysi laskee alussa. Aloita harjoittelu rauhassa ja tarkkaile oloasi ja merkkejä vuoristosairaudesta.
Continue reading “Korkeanpaikan harjoittelu- kuinka korkealla ja mitä?”
Tulisiko sinun juosta jokapäivä vai ei? Osa juoksijoista pitää jokapäiväisestä juoksemisesta, kun taas osa suosii lepopäiviä. Kumpi on tehokkaampaa ja mitä tulisi ottaa huomioon? Tähän vaikuttaa moni asia.
Continue reading “Juokseminen joka päivä vai ei?”
Maratonit ovat kivoja, vai mitä? Me tiedämme, että maratonin jälkeen lihakset ovat hellänä muutaman päivän. Mutta, lihasväsymyksen ja säryn lisäksi tapahtuu paljon muuta. Seuraavat asiat voivat kuulostaa hulluilta ja pelottavilta, varsinkin jos olet aloittelija ja suunnittelet vasta maratonia. Muista kuitenkin, että kaikki on vain väliaikaista ja yleinen olo maratonilla ja maaliviivalla voittaa kaiken muun.
Continue reading “Mitä sinulle tapahtuu kun juokset maratonin?”
Sain tilaisuuden haastatella urheiluhieroja Juha Hautakorpea, joka on myös kestävyysurheilu harrastaja. Hän tarjoaa paljon tietoa hieronnasta ja siitä mitä hieronnasta tulee ottaa huomioon.
Continue reading “Haastattelu: urheiluhieroja Juha Hautakorpi”
Fyysisesti tarkasteltuna naisen ja miehen välillä on eroa. Naiset usein kuvaillaan heikommiksi ja hitaammiksi, fysiologisten tekijöiden takia, mutta asia ei välttämättä aina ole tämä. Naiset voivat olla miehiä vahvempia ja nopeampia, samalla tavalla kuin jotkut miehet ovat toisia miehiä nopeampia ja voimakkaampia. Kaikki riippuu harjoittelutaustasta ja muista tekijöistä. Tieteellisesti katsottuna, naisten ja miesten välillä on paljonkin eroa. Joten, tulisiko heidän harjoitella samalla tavalla?
Continue reading “Tulisiko naisten harjoitella eri tavalla kuin miesten?”
Me kaikki tiedämme, että mikään ei ole parempaa kuin kunnon yöunet ja miten tärkeitä ne ovat. Valitettavasti, nykyään moni kärsii unettomuudesta ja muista uniongelmista. Uni vaikuttaa meihin monella tapaa. Tämä postaus ei käsittele vain unen vaikutusta meihin, mutta myös iltaharjoittelun ja unen suhdetta.
Continue reading “Hyvää yötä… Kuinka uni vaikuttaa meihin?”
Suhteellinen energiavaje (RED-S) syntyy pitkään jatkuneen energiavajeen seurauksena. Se on yleinen naisurheilussa, toistuvassa painonpudotuksessa ja syömishäiriöissä. Mutta myös miehet voivat kärsiä RED-S:stä.
Continue reading “Suhteellinen energiavaje (RED-S)”
Sain tilaisuuden haastatella Holley Samuel RD, LDN, CPT. Holley tarjosi paljon vinkkejä ja jakoi hänen ilmaisen oppaan, joten jatka lukemista. Voit löytää hänen some kanavat ja nettisivun jutun lopusta.
Continue reading “Haastattelu: rekisteröity ravitsemusterautti Holley Samuel”
Olemme kaikki kokeneet tai tulemme kokemaan kisan mikä ei mene suunnitelmien mukaan. Jokaisella juoksijalla on joskus huono kisa, mutta ne ovat hyviä oppimiseen. Monet asiat voivat olla jännittäviä, erityisesti ensikertalaisille. Moni saattaa juosta ensimmäisen maratonin ilman kummempaa kokemusta, tietoa ja valmistautumista. Itse tein juuri näin aikoinaan, joten tässä jotain asioita mistä olisin halunnut tietää ennen ensimmäistä maratonia ja sekä asioita mitkä ovat tulleet vastaan monien suusta.
Continue reading “Toivon, että olisin tiennyt nämä ennen ensimmäistä maratonia…”
Puhumme usein tietyistä tekijöistä ja niiden tärkeydestä juoksusuoritukseen. Usein kuitenkin unohdamme näiden tekijöiden määrän. Osa harjoitustekijöistä ei ole yhtä tärkeitä kuin toiset, osa tarjoaa minimaalisen hyödyn tai ei edes sitä, ja silti käytämme niitä enemmän kuin tajuammekaan.
Continue reading “Juoksun täydellinen resepti”
Kuinka usein tunnet itsesi väsyneeksi työpäivän jälkeen? Osa tykkää mennä juoksemaan heti työpäivän jälkeen, mutta kuinka työsi vaikuttaa suoritukseen? Moni tekijä vaikuttaa harjoittelu suoritukseen ja usein ihmiset unohtavat heidän työnsä ennen kuin tuntevat itsensä väsyneeksi ja stressaantuneeksi.
Continue reading “Miten työsi vaikuttaa harjoitteluun?”
Ylikunto voi tulla kenelle vain, sinun ei tarvitse olla ammattiurheilija. Oireita ja merkkejä ylikunnosta tai ylirasituksesta on monia. Nämä oireet on helppo olla huomioimatta, sillä koemme kaikki joskus väsymystä ja rasitusta. Joten, milloin on oikea hetki pysähtyä ja miettiä asioita uudelleen?
Continue reading “Ylikunnon oireet ja syyt”
Pitkät tunnit ulkona, hikeä ja epämukavuutta. Juoksijat tietävät kuinka puskea keho äärimmilleen, mutta tietävätkö he kuinka treenata aivoja. Henkinen harjoittelu ei ole vain ammattilaisille. Henkisinä tekijöinä nähdään korkea itsetunto ja itseluottamus, mutta se on paljon enemmän.
Continue reading “Juoksijan henkinen harjoittelu”
Miten rakentaa harjoitusohjelma? Mitä sinun tulisi ottaa huomioon? Mikä on jaksotettu harjoittelu? Tämä postaus vastaa näihin kysymyksiin ja auttaa tekemään pohjat harjoitussuunnitelmaan.
Continue reading “Jaksotettu harjoittelu”
Olemme varmasti kaikki nähneet urheilijoiden käyttävän jääkylpyjä tai puhuvan kylmäsuihkuista. Kuumalla ilmalla harjoituksen jälkeen saatat himoita kylmää suihkua viilennykseen. Onko kylmähoidoista todella hyötyä vai voivatko ne olla jopa haitallisia?
Continue reading “Onko kylmäsuihku hyödyllinen harjoituksen jälkeen?”
Kuinka tärkeää kunnon ravitsemus on sinulle? Ihmiset voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: syö mitä haluaa ja ei välitä ravitsemuksesta, syö ravinnerikasta ruokaa ja välittää ravitsemuksesta, sekä ihmiset näiden välillä.
Continue reading “TIEDE KATSAUS: miksi ravitsemuksella on väliä?”
Aikaisemmin olen puhunut lämmittelystä, sen voit löytää täältä. Lämmittely postauksessa käsiteltiin sen tarpeellisuutta ja tärkeyttä, sekä erinomaista lämmittely protokollaa. Nyt, puhutaan hieman jäähdyttelystä. Kuinka helppoa on lopettaa harjoittelu kuin seinään? Olet käyttänyt juuri noin tunnin rankkaan harjoitukseen, sinulla ei ole mielenkiintoa tai energiaa jäähdytellä. Käsi ylös, jos tunnistat itsesi?
Continue reading “TIEDEKATSAUS: jäähdyttely, tarpeellista vai ei?”
Kirjoitin postauksen urheilutiede kirjoista pari viikkoa sitten. Osa niistä kirjoista sisälsi hieman myös ravitsemusta, mutta nämä kirjat keskittyvät täysin ravitsemukseen. Kirjat ovat tiedepohjaisia ja monia niistä käytetään yliopisto tasolla. Kuitenkaan kirjat eivät tee sinusta ravitsemuksen ammattilaista. Suosittelenkin aina olemaan yhteydessä ravitsemusterapeuttiin (ei ravintoterapeuttiin) mikäli sinulla on jotain ongelmia ravitsemuksen kanssa tai tarvitset apua.
Continue reading “MUUT: ravitsemus kirjat, jotka on pakko lukea”
